28.8.2014

Ennen toista aamukahvimukillista soi puhelin,jossa numero mutten tunne. Vastaan ja heti tajuan, että jotain kaupataan. Ärsytyskynnys ylitetty, mutta ajatuksen kulku on hitaanlaista, joten poju linjan toisessa päässä ehtii vilauttaa sanan Handmade by Carita. Sitten ajattelen, että ehkä nyt pidän suun kiinni ja kuuntelen. No, sainkin kuunnella aika kauan. Nämä yrityksille mainontaa kauppaavat ovat pirullisen hyvin koulutettuja puhumaan ja puhumaan ja puhumaan... Budjetti, jonka olen varannut markkinointiin yrityksen alulle saattamiseksi kymmenkertaistuisi yhdessä mainoksessa. En lähde edes erittelemään kaikkea puhelun sisältöä, mutta nyt tiedän, että joudun toimimaan, kuten lehtimyyjienkin kohdalla. Sanon heti alussa, että säästetään meidän molempien aikaa ja ei kiitos...

Alkuviikon epätoivo vaihtui tiistaina siihen, että asiat menivät rytinällä eteenpäin. Nyt on y-tunnus, hakemuksia laitettu, materiaaleja tilattu,uusia ideoita, markkinatuotteita tehdään ja tämä kaikki vain sen takia, että menin vihdoin oikean ihmisen juttusille. Tieto kuulemma lisää tuskaa, mutta tiedottomuus tekee hulluksi!

No,nyt kun pää on jo näin valmiiksi kipeä ja mieli todella vastaanottavainen onkin hyvä käyttää tämä päivä tuotteiden tekemiseenja suunnitteluun. Eli se työ mitä rakastan, on nyt jäänyt sivuosaan tämän kaiken byrokratiaverkon varjon alle. Varjo on nyt hieman pienempi ja valoa välillä pilkahtaa.

Valoisaa päivää!

P.S.

Mainontaa on kaikenlaista. Juuri radiosta kuulemani Lidlin mainos sai kahvit purskahtamaan taas rinnuksille. Sarkasmi vaan puree meikäläiseen. Sitä ehkä tulee vilahtamaan omillakin sivuillani...